Käy tsekkaamassa Tokio Hotelin tulevan live - DVD:n traileri, joka lupailee aivan mahtavaa DVD - kokemusta! (:

www.tokiohotel.com

Tänään tuli vierailtua ensimmäistä kertaa elämässäni Hiidenkirnuilla. Odotin ehkä jotain vähän hienompaa, joten suu loksahti auki, kun tajusin mitä oikeasti olin tullut katsomaan. Mutta oli käynnissä yksi suuri plussakin; portaiden ja rinteiden kiipeily kävi kuntoilusta!

Loppupäivä tulikin vietettyä kotona ihan omassa rauhassa, mikä oli taivaallista raskaan ja pitkän arkiviikon jälkeen. Tuli luettua hieman opinnäytetyön tekemis-ohjetta, katsottua leffoja ja surffailtua netissä. Oli ihanaa vain heittäytyä sohvalle ja olla, pysähtyä vain hetkeksi tekemättä mitään.

Nyt ei voi muuta kuin odottaa ensi sunnuntaita ja mahdollista samanlaista rentoutumishetkeä.

Vihdoin!

Kyllä onkin ollut ihan älyttömän rankka viikko! Joka aamu herännyt viimeistään 6:lta ja lähes joka ilta ollut puoli 7 maissa kotona. Huhhuh. Sen vuoksi en olekaan jaksanut tulla tänne kirjoittamaan, ei vain ole millään jaksanut.

Pian alkaa opinnäytetyön suunnitelukin painaa päälle. Minkäänlaista ideaa aiheesta ei ole, mutta ehkä onnistun keksiä jotain tässä viikonlopun aikana, jonka aion käyttää pelkästään rentoutumiseen ja lepäämiseen.

Katsotaan ehdinkö/jaksanko viikonlopun aikana tulla kirjoittelemaan, mutta ainakin tarkoitus olisi yrittää muistaa! (:

Ohhoh, vasta 2 koulupäivää takana ja nyt jo tympii aamuiset herätykset sekä bussien odottelut kaupungissa, jossa on jo nähnyt kaiken ja kaikki kaupat on koluttu erittäin useita kertoja läpi.

Aivot olivat tänään täysin stopissa. Kaikki meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eikä mikään tallentunut niihin harmaisiin aivosoluihin, joita tuolla pääkopassa pitäisi liikuskella. Pitäisi kai nukkua hieman pidempiä yöunia..

No ehkä ne huomenna käynnistyvät paremmin, joten lähden tästä ottamaan unta palloon.. : D

Huomenna se sitten on edessä; karu paluu opiskelun pariin. Ei se ole edes kovin kamalaa, paitsi että lähes joka aamuinen viideltä herääminen on jälleen edessä. Perhosia hieman lentelee vatsanpohjassa, vaikka mitään syytä ei ole. Aloitan toisen vuoden ammattikoulussa, joten koulu, opettajat ja kaverit ovat jo tuttuja, joten mitä jännittämistä siinä muka on?

Tunnustan: olen pahanlaatuinen jännittäjä! Olen jo kahtena viime yönä menettänyt yöuneni, koska mukamas jännitän kouluun menoa. Tai no, jännityksestähän se johtuu, mutta oudointa on, etten itse välttämättä tajua jännittäväni. Se vain ilmenee usein huonovointisuutena, unettomuutena ja ailahtelevina mielialoina.

Ihanaa kuitenkin palata "sivistyksen" pariin, kun koko kesä on mennyt töissä ja niistä väsyneenä ei ole oikein jaksanut käydä missään. Kaikkein parasta on tavata ystävät jälleen, vaihtaa kuulumisia ja suunnitellaan yhteisiä vapaa-ajan aktiviteetteja!

Mutta nyt täytyy jälleen juosta, nukkumaanmeno aika lähestyy, huomenna on aikainen herätys!